keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Vihdoinkin Suomessa

Eilen se vihdoinkin tapahtui! Pieni pentu saapui Suomeen. Tai eihän tuo kovin pieni tapaus ole, painoa on nimittän 15kg tasan ja ikää 4kk.

Lähdin eilen ajamaan Kuopioon päivällä, minulla oli kyydissä pari tyttöä, joten lähdin vähän aiemmin kuin olisi pitänyt. Odottelin sitten pari tuntia pentua Niiralan ABC:llä laskien lääkelaskuja. Olo oli ihmeen rauhallinen, johtuen ehkä siitä, että kielen kanssa ei tulisi olemaan ongelmaa. Meillä oli nimittäin puhelimen päässä Caren, joka puhuu sekä suomea että venäjää. Pentu on upea! Kuopiossa se oli hyvin peloissaan, mutta ihan ymmärrettävää. Su-ma välisenä yönä pentu oli lentänyt Omskista Pietariin, ollut vuorokauden aivan oudossa paikassa ja sitten ollut 6h autossa ja sitten saapuu vilkkaalle huoltoasemalle. Pihalla tarkastin koiran ja muutama sana vaihdettiin, jonka jälkeen lähdinkin sitten jo ajamaan kotia kohti, jotta olisin mahdollisimman pian takaisin kotona.
Kuopiosta lähdössä kohti Oulua

Minä, pentu ja Galina, joka toi pennun Suomeen


Alkumatkasta pentu itki ja suorastaan huusi, mutta pian rauhoittui nukkumaan ja oli koko loppumatkan ihan kunnolla. Kun oltiin Oulussa pentu oli jo todella reipas, eikä sinkoillut hihnassa mihinkään mitä se teki Kuopiossa. Laitoin pennun portin taakse, koska ajattelin, että se nukkuisi alusta saakka kylppärissä portin takana. Helpommin sanottu kuin tehty! Portin takana alkoi järkky huuto, joka varmasti herätti kaikki seinänaapurit. No kun pentu oli hetken hiljaa päästin sen sieltä pois ja pentu sitten nukkui olohuoneessa ja minä sohvalla. Jossain vaiheessa yöllä heräsin kun pentu nukkuu minun jaloissa. Vähän oli levotonta, mutta hyvin pentu nukkui ja mikä parasta, vaikka vähän ravaili yöllä niin silti ei pissaa ollut missään. Aamulla pisut tuli ulos, olen todella yllättynyt pennun sisäsiisteydestä!


Pentu on hyvin kiinnostunut luista, mutta lelut ovat ilmeisesti ihan uusi juttu. Källin pedin se myös omi itselleen, vaikka hieman pieni peti on :D
Remmissä kävely sujuu todella hyvin, ruoka maittaa ja muutenkin pentu on todella järkevä ja kiltti. Ainoa ongelma on tuo tajuton huutaminen ja ihmisriippuvuus. Tosin toivottavasti sekin saataisiin pian aisoihin ahkeralla treenaamisella.

Tänään pentu oli hoidossa Saijan luona. Saijalla on Lumi ja Liila afgaanit.


Käytiin nopsasti mun siskon luona ja mustista ja mirristä ostamassa uusi panta. Ostin Rukan säädettävän turkoosin pannan niin voi sitten ostaa jonkun paremman, kun pentu on isompi.





Papin eri nukkuma-asentoja <3 En ole oikein vielä osannut päättää nimeä. Sanoin jo Venäjälle, että se on Viktor, mutta ehkä se ei sittenkään niin sovi suuhun.

Jännää kun kaikki on ihan uutta, kun kyseessä on iso pentu. Käytiin tänään reilu 2km remmissä kävelyllä, mutta kai se on vielä sopiva määrä. Ei mitään hajua, mutta ei pentu ainakaan siitä väsynyt vaikka nyt nukkuukin sikeästi. Ruokamääräkin on hieman hakusessa, mutta eiköhän sekin ajan kanssa löydy.

Rokotukset pentu on saanut ihan oikean Suomen ohjelman mukaan. Tuntuu hullulta, että rokotusohjelma pitää aloittaa alusta täällä silti. Varasinkin ensimmäisen rokotuksen maanantaille OuluVetiin.

Tässä vain surkeita kännykkäkuvia, mutta pitää tässä ottaa kamera ulos mukaan pikimmiten, kun on vielä ihanan aurinkoisia ilmoja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti