Tavallista arkea ja pientä jännitystä

Ilmat kylmenee joten remmilenkit ja metsärallailut kutsuvat!
Enää ei olla käyty uimassa, koska vesi on koirille jo liian kylmää. Remmilenkillä ei ole käyty oikeastaan koko kesänä, joten toisten koirien ohitukset ovat suuri ongelma. Liinu kuumuu todella paljon ohitustilanteissa, jolloin Källi alkaa myös haukkua. Kun Källi haukkuu, käy Liinu suoraa päätä Källin kimppuun. Joten apua! Olen nyt ohituksissa pitänyt koirat eri puolella, Källin ohitettavan koiran puolella ja Liinun ojan puolella. Treeniä tarvittaisiin todellakin! Pitäisi ulkoiluttaa koiria erikseen, mutta aina kun lähden lenkille vain toisen koiran kanssa ei koskaan tule ketään vastaan. Yksin molemmat pysyvät suhteellisen hiljaa ja kontaktissa. Suhteellisen hiljaa tarkoittaa, että hiljaiset koirat ohitetaan hiljaa, mutta räyhääville vastataan. Meillä on oikeastaan turha käydä missään ohitustreeneissä, koska treeneissä missä on paljon koiria sujuu ohittaminen mallikkaasti, mutta tiellä vastaantulevat koirat ovat se ongelma. Täytyykin panostaa nyt erityisesti ja koittaa muistaa ottaa jotain ekstra hyvää herkkua joka lenkille tositilanteita varten. Kontaktitreenitkään ei olisi pahitteeksi.

Liinun turkki kasvaa, nyt siitä on tasan 4viikkoa kun sen alas ajoin. Tuntuu, että siitä olisi tosi kauon jo, mutta eipäs olekkaan. Tuskastuttavan hitaastihan tuo kasvaa, mutta luulen, että pakkasiin mennessä turkki on jo tarpeeksi pitkä, että ei tarvi mitään takkia. Jos tarvitsee niin onneksi Källillä on lainata Liinullekkin. Taidankin tehdä piakkoin taas uuden turkkipäivityksen Liinusta. Olen ottanut nyt joka viikko siitä kuvan.

Tässä Liinun uus kesäbiisi, jos tämä video vaan nyt näkyy. Enpä saanut tähän ladattua, joten tässä linkki Liinun uuteen kesäbiisiin

Viime viikolla siivoilin vähän kaappeja ja laitoin kaikkea turhaa myyntiin. Siinä samalla lähti Källin ikioma sänkykin, mutta Källillä onkin nykyään parempi pehmeämpi peti.

Källin vanha sänky

Källin uusi koripeti, jossa paljon pehmusteita

Tilasin uuden pakastimen Gigantista, arkkupakastimen joka on tilavuudeltaan 260 litraa. Saa tilata kunnolla koirille ruokaa kerralla. Ihanaa! Tällä hetkellä meillä ei ole kuin poroa, lammasta, vähän heppaa ja broileria koipina ja selkärankana ja tietty maksaa. Kaipaisin jotain vaaleaa lihaa noiden muiden oheen. Onhan meillä kyllä muuten lohtakin, joten kyllä lihoja on näköjään sittenkin aika monipuolisesti, mutta hamsteri mikä hamsteri :P
Aion tilata lihoja kyllä ihan kunnolla, että ei tarvi heti olla tilaamassa lisää ja että on mistä valita.

Ilmat ovat kyllä todella viilenneet ja pikku hiljaa sais alkaa jo kaivelemaan takkivarastoa Källille. Sieltäkin voisi kattoa ylimääräiset ja myydä, jos vaan raskii.

Kuukauden päästä tapahtuu ehkä jotain hyvin jännää. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. En uskalla vielä valottaa sen enempää, mutta kaikki aikanaan, kaikki aikanaan ;)

Liinun turkin kasvua

Noin 2,5vko sitten ajoin Liinun turkin alas. Mitään erityistä syytä, miksi sen ajoin, ei ole. Turkki oli ihan ok kunnossa. Latvoista hieman kuiva ja häntä oli aika haperoa. Päätin, että jos turkkiin kosken, se on kaikki tai ei mitään. Tukan kuitenkin jätin, koska en sitä raskinut ajaa.  Aluksi Liinu oli hyvin hämillään, kun turkki lähti. Se ei oikein osannut edes kävellä ja murjotti vain sohvan alla. Ekaksi yöksi minun täytyi laittaa sille paita päälle, koska sen iho oli melko kylmä. Seuraavana päivänä Liinu jo tajusi ottaa kaiken irti turkittomuudesta. Oli mukava huomata kuinka koiraan tuli yksi vaihde lisää, kun ei tullutkaan heti kuuma, kun vähän juoksi. Nyt Liinu on vaan todella laiska ja masentunut, kun sillä on valeraskaus. Uimareissutkin ovat nyt paljon helpompia, kun koiraa ei tarvi joka kerta pestä (eli siis parhaillaan n. viittä kertaa viikossa). Näyttelyitäkään ei ole nyt tulossa, joten päätös turkin alas ajoon oli melko kivuton ja helppo.
Laitoin karvat talteen ja teetän niistä varmaan lankaa, josta kudon sitten itselleni jotain kivaa.

Turkki on kasvanut kyllä aika huimaa vauhtia ja alkaa olemaan nyt saman mittainen kuin Källillä. Turkkia on kaulassa, lavoissa ja takareisissä paljon tiheämmin kuin kyljissä. Kyljissä karvaa on itseasiassa aika vähänlaisesti.

Tässä pari kuvaa turkista.
21.7. ennen turkin ajoa.

Lisää kuvateksti

21.7.2014 ajelun jälkeen

Ajoin ensin nakuluukin ja koira näyttää jotenkin todella raskaalta. Alunperinkään minun ei pitänyt jättää mitään muuta kuin tukka. Sanoisinko, että kyllä karvat on tämän koiran luojanlykky :D

Liinu nauttii kesäpäivästä nakuna

Tässä taas kaksi viikkoa myöhemmin 5.8.2014

Karva on selvästi kasvanut. Kuvissa s ei ehkä niin näy. Korvat ovat kamalan näköiset, mutta en aioa ajaa niitä nyt vaan katsoa miten ne kestävät karvaa (huonosti, koska toinen on jo lupalla).

Liinun turkkihan on ollut todella helppo hoitoinen, viikon pesuvälillä selviää mainiosti ja pesuväli onkin ollut 5-10pvä riippuen vähän aktiviteeteista ja ilmasta. Pyrin kuitenkin aina pesemään koiran ennen kuin se takkuuntuu. Liinun turkki oli todella pitkä, mutta sitä on määrällisesti aika vähän. Turkki ei kuitenkaan rajoittanut mitään harrastuksia vaan kesällä uidaan ja rymytään metsässä. Ainoastaan vesisateella ei lähdetä minnekkään pitkälle lenkille, koska kumpikaan koira ei halua lähteä.

Täysimittainen turkki

Nyt vaan odotellaan, että turkki kasvaa. Haaveilin jo Rovaniemen juhannusnäyttelystä ensi vuonna, mutta se voi olla vielä liian aikaista, mutta katsotaan ja päivittelen tänne blogiin varmaan kerran kuussa aina tilannetta.

Nyt yritän katson maailman voittajan ryhmäkehiä tietokoneen kautta, mutta muutama muukin sitä ilmeisesti katsoo niin pätkii koko ajan :/ Tässä vielä linkki videoon ryhmäkehät suorana

Retki Hailuotoon

Tämä postaus tulee sisältämään paaaallljoooonnnn kuvia.

Aloitan kuitenkin sunnuntain Siikajoen näyttelyistä. Källi sai erin ilman sa:ta. Olen todella tyytyväinen tulokseen.
Tuomarina toimi Maija Mäkinen, josta olin kuullut ja lukenut, että on todella tiukka tuomari. Oman kokemukseni mukaan voin sanoa, että tykkäsi arvostella veteraaneja. Liikutti hirmuisesti monta kierrosta ja liike oli ratkaisevassa asemassa. Källiä liikutti monta kertaa ja luulen, että hän empi eh:n ja erin välillä, koska arvosteli ja mietti hyvin kauon. Luulen, että lopulta luonne ja asenne kallisti arvosanan erinomaiseen. Hammas- ja pallitodistusta ei vilkaissut, sanoi, että ei halua nähdä niitä. Huomasi myös Källin katkenneen hampaan ja sanoi, että vaikka tästä on todistus ei halua nähdä, koska näkee, että hammas on siinä joskus ollut. En tiedä antaisiko hän tuollaista hammaspuutosta anteeksi nuorella koiralla, mutta veteraanilla se ei vaikuttanut. Eli jos puuttuu p-hampaita ja vaikka niistä on todistus en suosittele viemään tälle tuomarille, koska hammastodistuksella ei ole arvoa ja niitä ei huomaa onko poistettu vai synnynnäisesti puuttuuko. Arvosteli pitkään ja hartaasti ja ei todellakaan pitänyt kiirettä, kehät olivat yli tunnin myöhässä.
Källin arvostelu:
VET ERI2
9,5v hyvä kuntoinen veteraani. Selvä sukupuoli leima. Hyvät mittasuhteeet. Hyvä ilmeinen pää. Hieman alas kiinnittyneet korvat. Hyvä purenta. Kaunis kaula. Tasapainoiset kulmaukset. Hyvä eturinta. Vankka runko. Jo hieman painunut selkä ja liikkeessä takakorkea. Hieno häntä. Kevyet tasapainoiset liikkeet. Esiintyy mallikkaasti. Hyvä käytös. Oikea asenne.

Kuvia ei ole näyttelystä mitään ja unohdin näyttelypaikaltakin niitä ottaa. Näyttelypaikka oli hiekkakenttä, pohja oli kovaa hiekkaa ja näyttelyalue pieni. Vain viisi kehää ja parkkipaikkoja rajoitetusti. Autot sai joko aivan kehien viereen tai n. 150m metrin päähän näyttelyalueesta.

Maanantaina kävimme Hailuodossa. Hellettä piisasi, lauttaa odotellessa auton mittari näytti 27 astetta ja Hailuodossa 31 astetta. Meidän piti jäädä Marjaniemen leirintäalueelle telttaan yöksi, mutta en sitten jaksanutkaan jäädä, joten muutaman tunnin reissu riitti tällä kertaa.
Kaakkurin rampista on lauttarantaan matkaa n. 20km ja aikaa menee siitä ajaa n. 20min (matkalla oli pieni pätkä tietyötä). Emme mahtuneet klo 13.30 lauttaan ja seuraava lautta lähti vasta tunnin kuluttua joten odotimme lauttarannassa vähän reilu tunnin. Laitoin koirat jo lähtiessäni takapenkille, koska arvasin, että lauttoja voi joutua odottelemaan. Ikkunat auki ja häkkituuletin päälle niin ei koirillakaan tullut kuuma. Itselläni oli ajanvietteenä lauttaa odotellessa kirja ja Lidlin herkullinen Latte Macchiato. Lauttarannassa on myös kahvila, mutta se on arvatenkin todella kallis, joten ennakoin ja otin omat eväät mukaan. Auto ei kuumunut, kun ikkunat oli auki ja rannassa kuitenkin tuuli mukavasti.

koirat odottelee

oma ajanviete lauttaa odotellessa

Lauttaan on kolme eri kaistaa ja etuajo-oikeus on tarkoitettu Hailuodon asukkaille.

vihdoinkin päästään lauttaan

Lauttamatka kestää noin 20min ja on pituudeltaan melkein 7km. Lauttamatka on ilmainen. Noita lauttoja on siis kaksi, toinen pienempi ja toinen isompi. Lauttamatkan voi hengailla joko autossa tai lautalla katsellen maisemia.

tylsää, joko ollaan perillä

kauon vielä

Lautalla

Hailuoto näkyy jo

Häkkituuletin on ehdottomasti paras ostos tänä kesänä!

Hailuoto on aina viehättänyt minua jostain syystä. Monet eivät pidä yhtään Hailuodosta ja eivät voi ymmärtää minun hehkuttamista siitä. Tosi juttuhan kyllä on, että ei siellä Hailuodossa ole oikein mitään nähtävää. Mutta se fiilis mennä sinne lautalla ja aina saa vähän jännittää kerkeääkö/mahtuuko seuraavaan lauttaan. En voisi koskaan asua vakituisesti Hailuodossa, koska lauttamatkat rajoittaa pääsyä mantereelle, mutta kesämökki olis ihana meren rannalla Hailuodossa. Mietinkin lauttajonossa, että jos Hailuodossa asuisi ja pitäis lähteä aamuyöllä ajamaan koiranäyttelyihin niin pitäisi tulla jo edellisenä iltana Ouluun, koska lautat ei luonnollisestikkaan kulje yöllä, talvella tosin pääsee jäätietä pitkin milloin haluaa, mutta sekin on auki vain muutaman kuukauden vuodessa. Mutta kun siellä käy vain harvoin niin lauttamatka on mahtavaa fiilisetelyä ja merituulten tuoksuttelua. Talvella lauttamatkustaminen on varmaan ihan perseestä, koska autoja ei saa pitää lauttamatkalla käynnissä niin saa laittaa kyllä kunnon toppavarustuksen lauttamatkalle päälle talvella. Onneksi pahinten pakkasten aikaan jäätie on jo auki.

Hellettä piisasi

kohta määränpäässä

Ihmiset käyvät syksyisin todella paljon marjassa Hailuodossa ja monet lähtevät kyllä ihan rannallekkin sinne niinkuin mekin. Eli itse asiaan, mehän lähdettiin Hailuotoon sen takia, koska siellä on aivan upea koiraranta! Täydellinen hiekkaranta meren rannalla ja uintimahdollisuudetkin on huiput, sekä ihmisillä että koirilla. Koiraranta on siis Marjaniemen leirintäalueen yhteydessä Ranta-sumpussa. Marjaniemi on aivan saaren toisella puolella ja sinne on lauttarannasta matkaa noin 30km. Saarella on ainakin kaksi kauppaa Sale ja K-market, kävin K-marketista hakemassa hieman eväitä ja hintataso oli melkein sama kuin mantereella pikku kaupoissa, ehkä hieman kalliinpi. Löytyy myös Seo mistä saa bensaa.

Opaste koirarannalle

Koirien uimaranta

 Ranta-sumpun leirintäalueen yhteydessä on parkkipaikka minne rannalle tulijat voivat maksutta jättää autonsa. Parkkipaikalta lähtee pitkospuut jotka menevät rannalle. Opaste koirarannalle näyttää 400m koirarannalle, mutta matka ei ainakaan tunnu niin pitkälle. Ranta on pehmeää hiekkaa ja koirarannan vieressä on ihmisten uimaranta jossa oli aika paljon porukkaa, kun me olimme siellä. Rannalla ei ollut muita koiria meidän tullessa sinne, mutta myöhemmin yksi koira perheineen tuli rannalle. He pitivät koiraansa irti, mutta minä en uskaltanut omiani päästää, koska koirarannalla oli myös yksi koiraton porukka ja Källi olis varmasti menny vaan sinne hengaamaan :D
Matkassa minulla oli viltti, sateenvarjo ja koirille märkiä pyyhkeitä ja tietty vettä ja juomaa myös itselle ja eväänä toimi pitsa. Sateenvarjo oli kyllä aivan ehdoton, että koirille sai varjon. Mentiin heti uimaan, vesi oli lämmintä, mutta aallot olivat aika isoja pikku koirille. Pikaisen uinnin jälkeen tultiin nauttimaan auringosta. Minä luin kirjaa ja koirat katselivat ympärilleen. Oltiin rannalla noin 3h, uitiin, otettiin aurinkoa, koirat rallaili, syötiin eväitä (koiratkin saivat osansa pitsasta) ja nautittiin elämästä. Tässä kuvasaastetta.

Liinu uinnin jälkeen

Källi nauttii auringosta hiekalla

Rantojen kunkku :D

Liinu viilentelee pyyhemanttelin alla ja Källi varjossa

Pappara <3

Käytiin ottamassa kuvia ja rallattelemassa vähän sivummalla

täältä tullaan

huiii, mitä aaltoja

kenen tassun jäljet

haastavaa kuvata vastavaloon kahta täysin eri väristä koiraa

Källin pitsahetki

Liinun pitsahetki

Liinu tuumailee

Liinu vahtii

Jaksoitko selata tänne asti? :D

Meidänhän piti alkuperäisen suunnitelman mukaan jäädä leirintäalueelle telttaan yöksi, mutta päätin kuitenkin lähteä kotiin. Leirintäalueelta kestää ajaa lauttarantaan n. 20-25min, tämä kannattaa huomioida lautta-aikatauluissa. Oltiin ajoissa lauttarannassa, mutta ei mahduttu klo 19 lauttaan, kerkesin jo miettiä, että ei hätää puoli tuntia vain odottelua. Mutta seuraava lautta tulikin vasta klo 20 eli taas odotettiin yli tunti. Katsoin lautta-aikatauluja aluksi huolimattomasti ja lautat kulkeekin iltaisin puolen tunnin välein ainoastaan perjantaina ja sunnuntaina. Mutta silloin lauttaa voi joutua iltaisin odottamaan kuulemma 2-3h parhaimmillaan. Joten, jos lähdet Hailuotoon etenkin perjantaina ja sunnuntaina niin älä pidä kiirettä. Odottelu menee loppujen lopuksi kuitenkin melko nopsaa, kun vain muistaa ottaa jotain tekemistä mukaan. Kirjaa lukiessa tuo reilu tunti meni aika nopsaan.

Todella väsyneet koirat kotimatkalla